Johdanto
Tässä artikkelissa tutustumme Calderan käyttöön ja teemme hyökkäyssimulaation kotilabramme laitteita kohtaan eli käytämme punaisen puolen ominaisuuksia.
- Tavoite: Testata kotilabran laitteiden haavoittuvuuksia ja lokituskykyä
- Vaikeus: Helppo
- Aika: Alle tunti – viikko, riippuen innostuksesta
- Hinta: 0 €
Mikä on Caldera?
“CALDERA™ is a cyber security framework designed to easily run autonomous breach-and-simulation exercises. It can also be used to run manual red-team engagements or automated incident response. CALDERA is built on the MITRE ATT&CK™ framework and is an active research project at MITRE.”
mitre/caldera: Automated Adversary Emulation Platform (github.com)
Caldera (testattu 4.0.0 pre-release) sisältää siis joukon työkaluja ja viitekehyksiä (Mitre, Atomic), joiden avulla voi testata kohteen puolustuskykyä joko punaisen teamin tai sinisen teamin puolella. Sen etuihin kuuluu kyky automatisoida testausta ja mahdollisuus simuloida päätöksentekoa erilaisissa skenaarioissa. Innokkaalle harrastajalle se antaa mahdollisuuden saada palautetta vaikkapa oman kotilabran koneiden suojauksista, realististen hyökkäysten kautta. Toki vaativampia toimenpiteitä kannattaa suorittaa Metasploitin tai Cobalt Striken kautta. Aloitelllaan!
Asennus
Kerrankin asennus on suoraviivaista ja helppoa. Koska kyseessä on hyökkäyspuolen työkalu, valikoituu sen alustaksi kotilabrassa jo olemassaoleva Kali-asennus. Asennukseen löytyy Calderan dokumentaatiosta muutaman rivin ohjeet, jotka suorittamalla Caldera asentuu. Samalla kannattaa myös asentaa go- ohjelmointikielen paketit esim käyttäen ohjetta:
Installing Golang on Kali Linux – Rafe Hart (rafaelhart.com)
Asennuttuaan löytyy Caldera osoittesta localhost:8888. Tarvittavat salasanat löytyvät conf/default.yms, hieman selaamalla alaspäin red/admin.
Agentin käyttö
Calderan käyttö perustuu agenttiin, joka uhrikoneella suorittaa erilaisia testejä. Käytössä ovat mm. Mitren Attack tekniikat ja Red Canaryn Atomic testit:
Agentti tulee saada aktiiviseksi uhrikoneella, jotta testit voidaan suorittaa. Kyseessä ei siis ole skanneri, joka ulkoapäin testaisi erilaisia asetuksia, vaan kyseessä on hyökkäyssimulaatio, jossa hyökkääjä on jo saanut koneelle jalansijaa. Tyypillisimpiä keinoja tosielämässä ovat mm kalasteluhyökkäykset, vuotaneiden tunnusten käyttö tai koneen valtaaminen nollapäivähaavoittuvuuksien kautta. Keinoja löytyy.
Agentteja on useaa erilaista ja uhrien käyttöjärjestelmiksi voidaan valita Linux/Windows/Mac. Aloitetaan testaamalla Proxmoxiin asennettua Win10-konetta!
Valitaan ensin sopiva agentti.
Valitaan 54ndc47 agentti, asetetaan Proxmoxissa olevan Kalin IP-osoite ja portti 8888 ja Windows järjestelmäksi ja saamme valmiin Powershell-skriptin ajettavaksi.
Koska omassa Proxmox-labrassa ei leikepöytä toimi koneiden välillä, tiedostojakoja ei ole ja muutamia muitakin rajoituksia viestinnälle on, joudutaan skriptin tiedot viemään internetin kautta. Uhrikoneella on yhteys pastebin-palveluun, johon laitamme skriptin tiedot Kalista.Kuinka ollakaan, katoaa tämä skripti heti tallennuksen jälkeen! Automatiikka huolehtii siitä, ettei haitallista koodia levitetä palvelun kautta. Hyvä asia. Kierrämme ongelman anonpasten kautta ja postaamme anonpasten linkin pastebinin kautta (toki tämänkin olisi voinut hoitaa itsehostatun paste-sivun tai Synologyn kautta).
Päivitys: Tai otetaan uhrikoneelta suoraan yhteys Kaliin IP:8888 kautta ja kopioidaan koodi suoraan selaimesta käyttöön…
Saamme koodin koneelle ja huijaamme itsemme ajamaan sen Powershellissä (social engineering).
Puolustukset toimivat heti ja Microsoft Defender estää haitallisen skriptin suorittamisen. Vaihtoehtona on myös sallia ajaminen, jonka teemme ja ajamme skriptin uudestaan.
Toisella kerralla ongelmia ei enää esiinny ja Calderan puolella agentti löytyy. Olemme siis valmiita jatkoon!
Hyökkäys
Calderassa on monipuoliset kyvykkyydet ajaa läpi erilaisia skenaarioita tai testata suoraan yksittäisiä toimia. Kokeilemme tässä molempia.
Adversaries-puolella voi tarkastella kyvykkyyksiä ja räätälöidä tehtäviä toimenpiteitä. Voimme mennä suoraan Operations-välilehteen ja aloittaa Superspy-hyökkääjällä. Tarkoitus on havainnollistaa kykyä kerätä tietoa kohteesta.
Luodaan operaatio ja käynnistetään se. Samalla nähdään reaaliajassa kun tietoa välittyy Calderaan.
Tässä esimerkkinä vaikkapa tieto käytössä olevasta antivirus-ohjelmasta.
Kerätyt tiedot voi lopuksi ladata JSON-muodossa jatkotoimia varten. Mikäli tiedot haluaa PDF-muodossa, voi Debrief-pluginin kautta saada näppärän loppuraportin.
Tämän lisäksi voi nopeasti testata tiettyjä tekniikoita tai komentoja Access- pluginin kautta.
Puolustautujan analyysi
Vaikka hyökkääminen onkin hauskaa, on puolustautujan puolella tärkeää myös katsoa miten tekniikat näkyivät uhrin koneella ja millaisia hälytyksiä luotiin. Yleensä suurin yllätys on se, miten vähän tietoa saa perus Windows-koneen logeista. Mikäli sysmon ei ole päällä tai lokitusta ei ole suunniteltu, jää pitkäkin hyökkäys usein ilman mitään jälkiä.
Muutamia skenaarioita:
- Missä vaiheessa Wazuh / Security Onion saa tiedon hyökkäyksestä?
- Missä vaiheessa käyttäjä voisi havaita asian?
- Millaisia uhkia Windows Defender esti? Millainen oli tilanne Defender + VoodooShield yhdistelmällä?
- Mitä jälkiä koneelle jää? Millaista forensiikkaa voi harrastaa?
- Mitä Mitren vastatoimista olisi mahdollista ottaa käyttöön? Mikäli tilanne on tämän jälkeen?
Esimerkkinä käytetyssä kampanjassa koitettiin hakea salasanoja Mimikatz.A varianttia käyttäen. Aiheellisesti toiminta estettiin ja käyttäjälle esitettiin asiasta varoitus.
Analyysityökaluja: Velociraptor
Analyysiin sopii esimerkiksi Velociraptor, ilmainen avoimen lähdekoodin työkalu:
Documentation :: Velociraptor – Digging deeper!
Sen avulla voi koota yhteen lokeja ja tietoa isostakin joukosta koneita.
Meillä on epäilys siitä että Powershelliä olisi ajettu kohdekoneella, joten valitaan artifaktaksi Powershell ja katsotaan mitä löytyy.
Hyökkäyksen ajankohtaan sopivia shell-komentoja löytyykin. On tietysti mahdollista myös pyyhkiä lokit ja peittää omat jälksensä, joka olisi ollut mahdollista Calderan kautta.
Eräs vastakeino tätä vastaan on tallentaa PowerShellin käyttö paikallisesti ja tämän jälkeen lähettää tiedot edelleen keskitettyyn paikkaan. Tässä esimerkki paikallisista kopioista.
Ajankohtaisesti, myös Log4Shell haavoittuvuudesta voi etsiä tietoja:
Generic.Detection.log4jRCE :: Velociraptor – Digging deeper!
Ohjeet löytyvät esim: Enhanced PowerShell Logging and Sysmon Logs to ElasticSearch and Visualization/Dashboarding using Kibana – Part 1 of Series (malwarenailed.blogspot.com)
Taitava hyökkääjä voi luonnollisesti pyrkiä lamauttamaan kaikki palvelut, jotka lokitietoja lähettävät eteenpäin, mutta tämäkin vaatii hieman tiedustelutietoa taakseen. Tässä ajassa osaava puolustaja kykenee omiin vastatoimiinsa. Ja näin kilpajuoksu jatkuu.
Analyysityökaluja: Thor
Nextronin APT skanneri Thor on varsin vakuuttava työkalu, josta on tarjolla community edition Thor Lite.
THOR Lite – Nextron Systems (nextron-systems.com)
Se toimii hyvin paikallistason analytiikkaan ja löytää myös jälkiä epäilyttävästä toiminnasta. Skannaus on perinpohjainen ja vie jonkinverran aikaa.
Loppusanat
Calderan (RED) ominaisuudet ovat hyvät ja varsin monipuoliset simuloimaan hyökkäystä testikoneelle. Parhaan hyödyn ohjelmasta saa kun testaa sen avulla systemaattisesti erilaisia tekniikoita ja harjoittelee niihin varautumista ja lokitusta testikoneella. Proxmoxissa voi ajaa rinnakkain konetta perusasetuksilla ja kovennetuilla asetuksilla, jolloin ero on selvä. Hyökkäyksen jälkeen voi tutkia forensiikkapuolella mitä jälkiä hyökkääjä jätti.
Suosittelen kokeilemaan ohjelmaa!
Seuraavalla kerralla kokeillaan mitä Calderan Blue-ominaisuuksista löytyy.
